ONNISTUMISESTA JA PÄÄTTÄVÄISYYDESTÄ: 

Sain viime syksynä asiakkaakseni ensin kaksi nuorta naista, molemmat kaksikymppisiä jo töissä käyviä. Toinen heistä, Tanja oli kuullut minusta treenattavani Riikan kautta ja paininut jo pitkään ylipaino-ongelmien kanssa. Riikan rohkaisemana hän otti minuun yhteyttä ja sovimme alkuhaastattelun. 

Haastattelussa kävi ilmi ,ettei kummallakaan  ollut sen kummempaa liikuntaharrastusta ja kummankin kunto oli jotakuinkin pohjalla, itseluottamus alamaissa ja inho kiloja kohtaan katossa.  Tanja oli saanut hyvästä ystävästään hienon tuen liikunnan aloittamiselle ja tämä tuki oli alkuun todella tärkeää varsinkin kun piti lähteä puntille!! 

Haastattelusta minulle jäi  eniten mieleen se kuinka paha olo Tanjalla oli kilojensa kanssa ja kuinka 20-vuotias nuori nainen totesi minulle pöydän ääressä :" kyllä mä sen ymmärrän ettei musta enää ikinä normaalipainoista tule". Sydän muljahti ja minuun todella iski tämän nuoren tytön tuska, sanoin samantien hänelle takaisin : " Älä nyt hulluja puhu, totta kai tulee!!"

Tanja ja Paula projektin alkaessa:

No tästä alkoivat sitten treenit ja viikon empimisen jälkeen Tanjan äiti Paula päätti lähteä leikkiin mukaan. Hänelläkään ei sen kummempaa liikuntaharrastusta ollut lukuunottamatta reippaita sauvakävelylenkkejä.Ylipainoa kummallakin naisella oli alussa käyrien ja kippuroiden mukaan noin 25-30 kiloa. 

Asetimme Tanjalle sen 20 kiloa ensimmäiseksi tavoitteeksi. Paulalle noin 10-15 kiloa. 

Alkuun treenit kuntosalilla hieman jännittivät naisia ja olo oli kuin akvaariossa. Nopeasti  he kuitenkin äkkäsivät ,että kaikki tekevät omia juttujaan puntilla eikä siellä pahemmin ehditä tuijottelemaan mitä juuri SINÄ teet. Lihas- ja kestävyyskunto olivat Tanjalla ihan jossain rapakon takana ja niitä lähdettiin sitten yhteisvoimin etsimään. 
Pelkkä kyykky omalla kehonpainolla tuotti alkuun todella paljon ongelmia ja Tanja siitä taisi hieman kiukutellakkin minulle... Paulan olkapäät taas olivat todella heikossa jamassa ja samaten selkä. Niitä jumpattiin ihan pelkillä kädennostoilla ja kuminauhalla kauan aikaa!!!!   

Tanja ekoja kertoja puntilla

Paula reidenojentaja laitteessa:

Hitaasti mutta varmasti rakennettiin kuntoa ja muutettiin ruokailutottumuksia. Kummankin naisen ruokapäiväkirjat olen nyt analysoinut 2 kertaa. Ensimmäisellä kerralla punakynää tuli paljon ja sitä yhdessä naureskeltiinkin kuinka monta kanamunaa voi syödä viikossa... 
Naiset tekivät alkuun 3-4 punttia viikossa+ reippaita kävelylenkkejä sen mitä ehtivät. Pikku hiljaa ruvettiin vääntämään ruuvia tiukemmalle ja koventamaan treenejä. Vaatimustason noustessa Tanja kiukutteli välillä ( mikä on ihan normaalia valmentaja -valmennettava suhteessa, toinen lempinimi on sadisti...) ja Paula sitkutti menemään minkä pystyi. Äiti ja tytär treenasivat rinta rinnan kaikessa hiljaisuudessa. 

Tässä vaiheessa kiloja oli lähtenyt noin Tanjalta noin 8-10 kg ja Paulalta noin 6 kg.

Tuli joulu ja ajattelin että nyt jos joskus tämä projekti hajoaa ja naisilla menee suklaat treenien edelle, mutta luulin väärin!! Nämä kaksi harjoittelivat koko joulun ajan kuuliaisesti ja seuraavissa treeneissä kertoivat kuinka olivat syöneet joulun aikana. Ei mitään jättiherkuttelua eikä 6 päivän tankkausjaksoa!! 
 
Siitä lähtien ollaan kiristetty treenejä kausi kaudelta ja kumpikin on pysynyt terveenä ilman sen suurempia loukkaantumisia. Paula kävi Niemen Pentin käsittelyssä ja sai sieltä avun selkävaivoihinkin ,jotka nyt ovat helpottaneet! Tanjaa juoksutan jo hyvää vauhtia ja kumpikin on saanut valtavasti voimaa lisää!!
 Kunto on noussut aivan älyttömästi ja paino tippunut hyvällä tahdilla, koko ajan ollaan syöty eikä mistään ole totaalikieltäydytty. 

Äiti ja Tytär  nyt ( tästäkin on Tanja kaventunut!)

Kumpikin heistä NOUDATTAA antamiani ohjeita ja tekee mitä pyydetään, näin niitä tuloksiakin on saatu näin hienosti!:) 

Suurin tuki heillä on kuitenkin toisistaan, äiti ja tytär. Paula sanoi minulle joskus treeneissä ,että sehän on hänen vikansa että Tanja on ylipainoinen. Se mitä on kotona syöty ja kuinka välinpitämättömiä sitä on oltu kun kotiin on kannettu epäterveellisiä ruokia.
He ovat löytäneet keinot joilla tehdä unelmista totta ja kuunnella omaa ääntään eikä muita. Tämä on heidän projektinsa ja heidän elämänsä, ei  muiden. 

Tanja on nyt tiputtant 20 kiloa noin  5 kuukaudessa, Paula taas 12,5 kiloa.
 

Tässä naiset lähempää

Nyt treenejä on 4-6 viikossa per nenä ja pidämme yhteistreenit kerran viikossa, edelleen voimaharjoittelu puntilla ja kahvakuulilla on tärkeässä osassa naisten treenejä. Näin saamme lihasmassaa samalla kasvatettua kun hitaasti mutta varmasti tiputamme painoa edelleen :) 

Tässä naisten omia ajatuksia projektistamme: 

Kauan aikaa oli jo mielessä että jotain pitäisi tehdä, kun omaa pelikuvaa suorastaan vihasi ja inhosi, puuttui vain tahto ja keinot. Oli hyvin vähän asioita joista jaksoi innostua ja iloita. Keskustelu Riikan kanssa herätti lopulta tähän todellisuuteen, apua oli saatavilla sittenkin. Riikan tulokset Lauran ohjauksessa olivat huikeita. Laura otti yhteyttä Tanjaan ja sovittiin alkuhaastattelu, äiti Paula tarvitsi viikon miettimisaikaa ja lähti sitten mukaan projektiin myös. Alkuun pidimme viikon ruokapäiväkirjaa ja Laura auttoi meitä huomaamaan kuinka järkyttävät ruokailutottumuset meillä oli. Saimme Lauralta kumpikin henkilökohtaiset ruoka- ja liikuntaohjeet, joiden toteutus jäisi meille.
Alun vaikeuksien jälkeen homma alkoi sujua. Vaikka repsahduksia on sattunut ja ensimmäiset kuntosalikerrat tuntuivat kamalilta, Laura jaksoi aina kannustaa.

Innostus liikuntaan ja terveelliseen elämään vain kasvoi, kun tuloksia alkoi näkymään. Muilta emme saaneet tukea, eik ä meidän "elämäntaparemontista" haluttu puhua, kunnes ihmiset huomasivat että me pystymme tähän.
Hyvä olo näkyy pienentyneessä vaatekoossa, sekä myös iloisessa olemuksessa. Lauran tuki tällä matkalla on ollut eritt äin tärkeä, ja matka jatkuu!

Eilen Paula laittoi minulle viestiä kun kysyin että miten menee: 
- Kiitos hyvin menee :) paino menee alas hitaasti mutta varmasti, -12,5 kg näytti vaaka eilen aamulla :) Olen todella onnellinen ja olo on aivan mahtava. PS. Viimeiset 2 viikkoa olleet aika kiireiset ja aikataulutetut että jos saisi tämän "hötkyn" olon rauhoitettua. 

ihana kuva Paulasta!!! todella kaunis ja freesi nainen!:)

Huomenna näemme aamulla joogan merkeissä :)

Nyt meillä on siis takana 5 kuukautta yhteisiä treenejä ja jatkamme edelleen, naisten olemus muuttuu viikko viikolta ja hyvä olo ja KUNTO näkyy.

Olen itse valmentajana todella ylpeä näistä kahdesta; äidistä ja tyttärestä ,joiden yhteinen matka kohti terveempää ja itseään kunnioittavaa minää kohti jatkuu. He ovat rehellisiä ja kertovat jos joku ruokailuissa ei ole sujunut tai joku treeneistä ei toteutunut ( näitä kertoja ei ole alun jälkeen tainnut tullakkaan). 
Tanja tuumasi näin tässä pari viikkoa sitten  kun sanoi syöneensä suklaata liikaa ja minä sitten toruin häntä: " joo jos mä 24/7 elän oikee kurinalasesti nii menee mielenkiinto..."


Laura